Historia ja sukututkimus

Itkosten suvun tarina on osa suurempaa kertomusta: miten suomalaiset asuttivat tätä maata vuosisatojen kuluessa. Itkosten, kuten monen muunkin suvun, juuret juontavat Suomenlahden ja Laatokan eteläpuolelle, alueelle, jossa Itämeren suomalaiset ovat eläneet jo ennen historiallisia aikakirjoja.

Silloin sukunimi ei ollut vielä Itkonen – se oli ITKU, nimi, joka kantoi mukanaan vanhan maailman kaikua. Tältä alueelta lähti liikkeelle esi-isämme, joka saapui Karjalankannakselle, Suur-Jääsken seudulle noin vuoden 1300 tienoilla.

Suvun varsinainen Suomi-luku alkaa 1500-luvun alussa, kun Lauri Itkonen muutti Kirvun Helisevänjärveltä uuteen kotiin Savoon, Leppävirralle, Kotajärven rannalle. Tämä oli käännekohta – ja sukututkijoiden mukaan juuri Lauri on nykyisin elossa olevien noin 1800 Itkosen yhteinen kantaisä.

Tutkimukset osoittavat, että kaikki tunnetut Itkosten sukuhaarat johtavat Kotalahteen 1500-luvun alkuun. Siellä suku juurtui, rakensi, eli – ja kasvoi.

Nykyään Itkosia löytyy ympäri Suomea, mutta suvun sydän sykkii yhä kahdessa vahvassa keskittymässä:

  • Savossa: erityisesti Kuopion, Leppävirran ja Varkauden alueilla.

  • Pääkaupunkiseudulla: jossa elää lähes yhtä suuri joukko suvun jäseniä.

Itkosten tarina on suomalaisten tarina – muuttoliikettä, juurtumista ja yhteisön voimaa. Ja mikä parasta: tämä tarina jatkuu yhä.

Tutkimus ja sukukirjat

Itkosten sukua on tutkittu laajasti, ja suvusta on julkaistu kolme sukukirjaa:

  • Itkosten suku I (1990)

  • Itkosten suku II (1996)

  • Itkosten suku III (2012)

Kirjat sisältävät sukutauluja, historiaa ja tarinoita Laurista nykypäivään. Sukukirjoja II ja III voi tilata täältä.

Vuonna 2024 aloitimme järjestelmällisen geneettisen sukututkimuksen, katso DNA tutkimuksista laajemmin täältä.

Leppävirran historia I ja II

Leppävirran historia I kertoo Leppävirran esihistorian uudisasutuskaudesta kunnallisen itsehallinnon alkuun.

Leppävirran historia II kertoo kehityksestä 1870-luvulta 1990-luvulle asti.

Kirjoissa on esillä 26 Itkosta eri asiayhteyksissä ja heidän keskeinen roolinsa monissa Leppävirran alueen hankkeissa tulee hyvin esille.

Kotalahti ajan virrassa

Kirja käsittelee maailmanmenoa Kotalahden kylän näkäkulmasta 1500-luvulta vuoteen 2002 asti.

Itkoset Kotalahdessa otsikon alla esitellään hyvin Kyllikki Toivasen kirjoituksessa ja Palokankaan Itkoset tulevat esiin Kirsi Itkosen selostuksessa suvun vaiheista.

Nykyiset suvun keskittymät

Itkosten suku on vahvasti juurtunut Itä-Suomeen, erityisesti Savon alueelle. Historiallisesti sukunimi Itkonen on ollut yleinen Savon maaseudulla, ja 1890-luvulla Itkosia oli siellä 500–1000 henkilöä. 

Itkosten jälkeläisiä on tänä päivänä tuhansia. Kaksi merkittävintä asuinaluetta ovat:

  • Savo (Kuopio–Leppävirta–Varkaus) – noin ⅓ Itkosista

  • Pääkaupunkiseutu – myös noin ⅓ Itkosista

Loput Itkoset ovat levittäytyneet ympäri Suomen ja maailmaa, mutta näillä alueilla suvulla on yhä vahvimmat juuret.

Wikipedia

Wikipediassa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Itkonen on esitelty helmikuun 2026 tilanteessa 32 Itkos-taustaista henkilöä.

Henkilölinkkien kautta löydät mielenkiintoisia taustoisia Itkosista ja huikeista tapahtumista eri henkilöiden elämässä.